Paska tippuu

ja kun se paska tippuu alas
niin pönttö ku pönttö halkeaa
ja kun se paska viemäriin luikahtaa
epäonniselta rotalta ranka katkeaa
ja kun se paska putkesta plötsähtää meree
meri muuttuu ruskeeks, kalat kuolee
ja kun se vesi auringos höyrystyy pilveks

meiän kaikkien niskaan sataa paskaa

(nimetön)

Eräänä kesäyönä kun kotvan pimeys on ohi
jatkuu ilta vielä
muiden joukossa istuu runoilija puutalon pihalla puisella penkillä
puhumassa saavutuksistaan, niistä
joiden ympärillä asuu paksu pilvi raatokärpäsiä
ja joita kohti sittisontiaiset ovat muodostaneet parijonon

Välillä runoilija suree sitä ihmistä joka hänet on hyljännyt
sitten kertoo kuinka monta keilaa hän onkaan kaatanut
kaatumalla heidän päälleen möhömaha edellä
jonka navan alle on kirjoitettu
”paskantärkeä maha”
oikeilla harakan varpailla

harakan nokka pistää ulos neljännen ä:n pisteen kohdalla
tätä runoilija esittelee leuka kohoten kohti jotain taivasta
jonka vain hän voi nähdä.
Runoilija kaivaa housuistansa peniksensä esiin
lausuu sille rakkausrunon,
penis alkaa osoittaa elonmerkkejä
vastaa runoilijalle: Nyt vittu oikeesti.

pitkäkarvaset koirat ja löysät paskat

kuin vesipisarat
roikkuvat pienet paskakikkareet karvojen päistä
isoa pehmeää paskaa liimaantuneena turkkiin
kovia kökköjä joilla on pehmeä paskasydän
paskavanat valuvat puroina

kuukauden vanhoja paskajäämiä
viikon vanhoja paskajäämiä
eilisiä paskajäämiä
juuri hetki sitten
saapunut paskajäämäerä
haisee railakkaasti suihkukopissa
kun koira on pesussa

myöhemmin mietin: mistä tää paskanhaju vielä tulee?!
se on tarttunu sormenpäihin
vittu

miten upeet