Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihminen. Näytä kaikki tekstit

30.12.2016

utopia - toipua



ennen ens kesän loppuu  
kaivan metsistä keräämistäni muoviroskista tehdyt siipeni säilöstä
meen lintujen lentokentälle kysymään sukulaisiltani joutsenilta, jos
voisin tulla mukaan matkalle Lintukotoon

lähtöä edeltävänä iltana kapuan kaupungin
korkeimman talon katon reunalle kattomaan   
viimesen kerran yli rakkaan ja masentavan lähiömaiseman
räpyttelen siipiäni ja rääyn IHMISKUNTA OLI MIELIPUOLI
                                            HYPPÄS KATOLTA JA KUOLI
                                            IHMIIS-KUNTAAA
                                            NÄNÄNÄNÄNÄNÄNÄnäää
ja sitt mä hyppään,
kaikki päättyy viel hyvin
turha toivo    ihmisyyden ydin.

muoviset siivet mun selässä
ehitkö emo näkemään ensipyrähdystä?
esivanhemmat taputtaa olalle vai onks se tuuli?
ei, mun on pakko tuntee niiden tekevän niin etten
kuvittelis muuttuneeni hulluksi   kuunneltuani vuosii niiden kuiskauksii
tarkemmin ku heikkojen signaaleiden surinointia tai megatrendien surutulitusta

shamaanirummun tahti kiihtyy vasemman rinnan alla
veri kohisee suonten koskissa vapaana mä,
räjäytin padot ja voimalat: Haistakaa paska virtavalta!
jos katot silmiin, näät etten voi ees enää yrittää peittää mitä pulppuaa pinnan alla,
nää pronssiset karhunhammasgrilssit suussani ei oo mikään vitsi
mä purin kalterit ja ketjut rikki, irti
rouskutin pirstaleiksi ettei mua enää saatais kiinni
koska vankilasta voi vapautua mutta pään sisänen lintuhäkki
tekee kaikista lopulta oman vankeutensa romantisoijia, siks
olkoon mieli puhuri aarnimetsässä, koskematon tunturijärvi
suonsilmän läpitunkeva katse ja lumituiskussa villisti rakastelevat hiutaleet

mut eihän ne joutsenet huoli matkaan mua
kysyy mitä siellä tekisin muka –
ja niin, muovisine siipineniki   oon vaa linnun irvikuva   
ja nimenomaan,

mut matkalle on päästävä,
mä lennän Lintukotoon pääni sisällä
ja yritän tuoda mukanani lämpöä lempenä
palatessani keväällä



(Kirjoitettu vuoden 2016 Poetry Slamin EM-kilpailuihin, annettuna teemana "Utopia".)

24.4.2014

Lähetään

lähetään Itämeren rantaan kattomaan
ku kuolleita kaloja pulpahtaa pintaan
lähetään kahen viikon lomalle Talvivaaraan

lähetään mittaamaan Itä-Suomeen sienien Cesium -pitoisuuksia
lähetään Olkiluotoon nauramaan rakennusvirheille

lähetään tohon muutaman kilsan päähän hakkuuaukiolle telttailemaan
lähetään kurkkaamaan savuavan tehtaan piipun iirikseen
lähetään ruuhka-aikaan Stokkalle tai Itikseen
lähetään koulujen kesäloman alussa Lahden motarille
meditoimaan

lähetään lentokentän laidalle laskemaan
kuinka monta lintua lentää tunnissa turbiiniin

lähetään ihailemaan räjäytettyjä pirun peltoja
lähetään ihastelemaan kalliomaalauksia Pakanavuorelle
huomataksemme et joku on maalannu niiden kaikkien päälle
dinitrolilla ja kromilla
Illuminaatin logoja

lähetään tutkimaan vanhaa hylättyä tienvarsimotellia
ja löydetään sen pohjakerroksen vessan roskiksesta mätä käsi
heilutellaan sillä kädellä ylimmän kerroksen parvekkeelta
niin ku kuninkaallisten pitäisi


lähetään etsimään paikka jossa olla vain hiljaa
koska sivilisaation melumatto peittää kaiken muun alleen
etsitään maton kudoksista ihmisen mentävä reikä
ja huudetaan sieltä kovaan ääneen että antaa tulla perkele

lähetään rajuilmalla seisoskelemaan seudun korkeimman kuusen alle
syysmyrskyjen aikaan laivalle ja lukitaan ittemme kannelle
lähetään hengailemaan tornitalon huipulle
ku tuulennopeus ylittää 30 metriä sekunnissa ja katto on jäässä
ja leikitään että muka hypättäis alas