lähetään Itämeren rantaan kattomaan
ku kuolleita kaloja pulpahtaa pintaan
lähetään kahen viikon lomalle Talvivaaraan
lähetään mittaamaan Itä-Suomeen sienien Cesium -pitoisuuksia
lähetään Olkiluotoon nauramaan rakennusvirheille
lähetään tohon muutaman kilsan päähän hakkuuaukiolle telttailemaan
lähetään kurkkaamaan savuavan tehtaan piipun iirikseen
lähetään ruuhka-aikaan Stokkalle tai Itikseen
lähetään koulujen kesäloman alussa Lahden motarille
meditoimaan
lähetään lentokentän laidalle laskemaan
kuinka monta lintua lentää tunnissa turbiiniin
lähetään ihailemaan räjäytettyjä pirun peltoja
lähetään ihastelemaan kalliomaalauksia Pakanavuorelle
huomataksemme et joku on maalannu niiden kaikkien päälle
dinitrolilla ja kromilla
Illuminaatin logoja
lähetään tutkimaan vanhaa hylättyä tienvarsimotellia
ja löydetään sen pohjakerroksen vessan roskiksesta mätä käsi
heilutellaan sillä kädellä ylimmän kerroksen parvekkeelta
niin ku kuninkaallisten pitäisi
lähetään etsimään paikka jossa olla vain hiljaa
koska sivilisaation melumatto peittää kaiken muun alleen
etsitään maton kudoksista ihmisen mentävä reikä
ja huudetaan sieltä kovaan ääneen että antaa tulla perkele
lähetään rajuilmalla seisoskelemaan seudun korkeimman kuusen alle
syysmyrskyjen aikaan laivalle ja lukitaan ittemme kannelle
lähetään hengailemaan tornitalon huipulle
ku tuulennopeus ylittää 30 metriä sekunnissa ja katto on jäässä
ja leikitään että muka hypättäis alas
24.4.2014
12.4.2014
(nimetön)
alkaa olla aika jatkaa matkaa
liian pitkään pysyny aloillaan
yli vuoden verran samassa paikassa
vaikka se oli tarkotuskin niin
levottomat jalat vaivaa mua nyt öisin
herään aamulla hikisenä, kunto kasvaa kohisten
uin unissani vesiputouksia vastavirtaan
palasin kotikylään löytämään
ne samat asiat mitkä siellä ennenkin rasitti:
minut, mut ja meitsin
tuntuu et on pakko eristäytyä voidakseen ryhdistäytyä
tuntuu et ei oo poispääsyä pihapuut talven kylmimmil peittonaan pääskyjä
tuntuu et teen kahettatoista kertaa samaa läksyä
maksan verotoimistoon toistamiseen samaa mätkyä
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
syvältä sydämestä tulevaa
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
syvältä sydämestä tulevaa:
ei määränpää vaan matka
ei matka vaan paluu
ei paluu
vaan lähtö
ei paluu
vaan lähtö
ei määränpää vaan matka
ei matka vaan paluu
ei paluu
vaan lähtö
ei paluu
vaan lähtö
ei sydän
vaan rakkaus
liian pitkään pysyny aloillaan
yli vuoden verran samassa paikassa
vaikka se oli tarkotuskin niin
levottomat jalat vaivaa mua nyt öisin
herään aamulla hikisenä, kunto kasvaa kohisten
uin unissani vesiputouksia vastavirtaan
palasin kotikylään löytämään
ne samat asiat mitkä siellä ennenkin rasitti:
minut, mut ja meitsin
tuntuu et on pakko eristäytyä voidakseen ryhdistäytyä
tuntuu et ei oo poispääsyä pihapuut talven kylmimmil peittonaan pääskyjä
tuntuu et teen kahettatoista kertaa samaa läksyä
maksan verotoimistoon toistamiseen samaa mätkyä
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
syvältä sydämestä tulevaa
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta
ja ties kuinka monennetta kertaa skippaan
syvältä sydämestä tulevaa:
ei määränpää vaan matka
ei matka vaan paluu
ei paluu
vaan lähtö
ei paluu
vaan lähtö
ei määränpää vaan matka
ei matka vaan paluu
ei paluu
vaan lähtö
ei paluu
vaan lähtö
ei sydän
vaan rakkaus
(nimetön)
tärkeimmät tekstiviestit jäävät luonnoksiin
tai ne kirjoitetaan sieltä puhtaaksi paperille
tai ne kirjoitetaan sieltä puhtaaksi paperille
Lietkö siellä vielä
lietkö siellä vielä
katulampun katveessa
valokuvun suojasta henkihievereiset kärpäset katsoo
ojan vieressä heinäsirkat sirittää surusäveltä
lietkö siellä vielä
selälläsi
vatsa revittynä auki
naakat nokat kiiltäen katulampun oranssia
veren liimaama tukka poskessa
nenä vinossa silmät apposen auki,
ympärillä leviää kirkas yö
katsot taivasta
kuin et voisi katsoa
lietkö siellä vielä
kaula, silmät, ranteet, mustina
housut revittynä
peppu paljaana
ei, et ole siellä enää,
missä lienet?
sammuneen katulampun alla vain
verilammikko
lakaistut jalanjäljet
kuivat lehdet lentävät tuulen mukana tyhjyyteen
kliseisesti jään kaipaamaan,
missä
lienet?
katsoin sitä kaikkea kuusikon varjoista
poistuin tekijän kanssa samaa matkaa,
isona saan puukon
jolla vatsasi revittiin auki ja
yhtä vahvat kädet jotka sitä käyttivät
isä sanoo
että minusta voi tulla mitä vain
presidentti, tiedemies, kirjailija
pappi, sotilas, haudankaivaja
minä sanoin isälle että ehkä minusta
ei tule yhtään mitään
ja isä vastasi
"niin minäkin joskus ajattelin itsestäni"
katulampun katveessa
valokuvun suojasta henkihievereiset kärpäset katsoo
ojan vieressä heinäsirkat sirittää surusäveltä
lietkö siellä vielä
selälläsi
vatsa revittynä auki
naakat nokat kiiltäen katulampun oranssia
veren liimaama tukka poskessa
nenä vinossa silmät apposen auki,
ympärillä leviää kirkas yö
katsot taivasta
kuin et voisi katsoa
lietkö siellä vielä
kaula, silmät, ranteet, mustina
housut revittynä
peppu paljaana
ei, et ole siellä enää,
missä lienet?
sammuneen katulampun alla vain
verilammikko
lakaistut jalanjäljet
kuivat lehdet lentävät tuulen mukana tyhjyyteen
kliseisesti jään kaipaamaan,
missä
lienet?
katsoin sitä kaikkea kuusikon varjoista
poistuin tekijän kanssa samaa matkaa,
isona saan puukon
jolla vatsasi revittiin auki ja
yhtä vahvat kädet jotka sitä käyttivät
isä sanoo
että minusta voi tulla mitä vain
presidentti, tiedemies, kirjailija
pappi, sotilas, haudankaivaja
minä sanoin isälle että ehkä minusta
ei tule yhtään mitään
ja isä vastasi
"niin minäkin joskus ajattelin itsestäni"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)